Je garde la maison

Ja tahan alkuun pitaa lisata etten vielakaan osaa kirjoittaa. Jos otsikoissa on virheita nii vinkukaa :D Olen siis pitamassa taloa pystyssa ku kaikilla on menoa. Eilen vierailtiin hostisan tyopaikalla, jossa siis valmistetaan Muscadet -nimista viinia. Yritettiin kanssa ostaa mulle prepaidia mutta ei ihan onnistuttu, nii aluevalvoja lupas auttaa. Vierailtiin sukulaisen luona ja autoin hostveljea englannin laksyissa. Etta tallaista :)

Paris osa 2

ps.

La grasse matinée

Kuvia Pariisista:

Lina from Norway :)

Suomalaisia vaihtareita

Tassa siis kuvaoksennusta Pariisista, lisaakin loytyis mutta se on taas pienen taistelun takana. Mitas tassa, rauhallista aamua vietellaan hostaidin kanssa kotosalla, viinirypaleet on kuulemma kohta kypsia joten hostisalla pitaa kiiretta toissa. Eilen kaytiin hostaidin vanhempien ja hostisan ystavan luona. Ranska paranee pikkuhiljaa, tosin on vaikeeta osallistua sellaseen keskusteluun jossa on monta ihmista, koska se etenee kauheen nopeesti. Kylla se tasta pikkuhiljaa

Bisous!

Tout est bien passé

Pahoittelen tosiaan kun en ole viela ehtinyt postata, johtuu siis siita etta
a) unohdin mun koneen virtajohdon kotiin (ei hyva)
b)en ehdi postata kun on ollut hirveasti tekemista
c)en halua roikkua koko ajan koneella kun olen taalla perheessa

Mutta siis heti kun saan sen johdon ja netin toimimaan, lupaan olla kiltti bloggaaja ja ladata kuvia :) Mutta siis; nelja paivaa Pariisissa menny ja paasin tanne kotikylaani hostperheeseen. Kaikki on ollu tosi ihania ja kiltteja ja oon saanu puhua paljon ranskaa. Kaikkialla on viinipeltoja ja oon ystavystyny lahemmin jo ainakin perheen laheisriippuvaisen koiran kanssa... Voisin lopettaa netissa roikkumisen koska en edes osaa kayttaa nappaimistoa kunnolla. Terkkuja paljon kaikille!

PS: ainii mul on tassa nyt viikon loma koska mun luokka lahtee maanantaina Pariisiin (en jaksanu taas menna sinne) Ei siis paha, tèrminalessakin omat hyvat puolensa, vaikka se vahan hirvittaakin

4 jours

Tää on just sitä mun tuuria, kun tuun kipeäksi näin pahaan aikaan, lähtöön enää neljä (4) päivää! Saatiin tosiaan yks päivä lähtökirjeet ja siellähän oli vaikkas mitä jännää aikataulussa: Kiertoajelua Pariisissa, latinalaiskorttelissa kävelyä, orientaatiota, illallisia yms. Puolet Pariisin vierailusta on Exploriuksen järjestämää, eli siis suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vaihtareita, ja puolet mystisen vastaanottojärjestömme JEV:in organisoimaa.

Tästä iki-ihanasta aivastelustani huolimatta mentiin äidin kanssa tänään ostelemaan hieman tuliaisia host-perheelle, ja jotain jännää myös aluevalvojalle. Koska minulla ei tällä hetkellä ole mitään muuta tekemistä, otin pari kuvaa noista ostoksistani (nyt kun mulla on uus kamera, mun on pakko kuvata kaikkea koko ajan :D)

Eli siis: Aluevalvojalle pentik-kynttilä ja servettejä

Perheelle Iittala-tuikkukuppi ja tollane hassu hirvi jonka voi laittaa kattilan kannen väliin sillee jännästi, marimekko pussista löytyy klassiset punaset unikkokuosipatakintaat, sitte Fazerin Nordic-gourmet suklaata, salmiakkia, kaks angry birds -karkkipussia hostveljille, purkkaa, suomiesitteitä ja marimekkoesitteitä 

Ja jotten unohtais Suomea kokonaan matkalla sain äidiltä lahjaks tollasen marimekko pussukan :-) Toivottavasti nää tuliaiset nyt on perheestä kivat, saa nähdä mitä vielä saatan päähänpistona lentokentältä ostaa...

Les secondes sont des heures

Päätin taas pitkästä aikaa päivitellä vähän kuulumisia vaihtoon liittyen. Ja kuten otsikkokin jo sanoo, aika menee tooosi hitaasti, johtuen siitä että oon töissä paikassa, jossa töitä ei kauheesti ole, joten suurimmaksi osaksi vaan istuskellaan siellä ja pitkästytään :(

Mutta siis, sain tosta mun hostperheestä taas vähän lisää tietoa, nimittäin kuvien muodossa. Oikein mukavalta perheeltä näyttivät; Vanhemmat ja kaksi pikkuveljeä. Uskon kyllä että sopeudun sinne hyvin, vaikuttivat oikein iloisilta ja huumorintajuisilta (ilmeet :DD ) Suunnittelin kans et voisin itsekin lähettää sinne jotain uudempia kuvia, ja varsinkin jotain maisemakuvia vois laittaa, että perhe ymmärtää paremmin millaisessa paikassa asun.

Joo, ei mulla varsinaisesti mitään asiaa ollut, mutta ajattelin vaan ilmoitella että oon hengissä... Loppuun joku kuvapläjäys jotain randomkuvia

Ja ranskalaista musiikkia  <3 :

J'n'aime toujours pas l'école

Tässä postauksessa olisi siis tarkoitus käydä läpi lähinnä nyt tuon viikonloppuisen valmennuksen jälkeisiä olotiloja ja ajatuksia :)

Elikkäs, marssittiin (tai no oikeestaan rullailtiin mukavasti autolla) tuonne valmennukseen viime lauantaina. Isä ja minä siis. Äidin piti alunperin tulla, mutta hän sairastui ja kyllähän se iskäkin tuolla tuntui pärjäävän. Tosiaan siis, ensin oli sellanen yhteisluento kaikille eroahdistuksesta/kulttuurishokista yms. Siitä oli hyötyä enemmän ja vähemmän. Oli kuitenkin virkistävää kuulla vanhojen vaihtareiden kokemuksista ja ymmärtää, että ongelmiin on ratkaisuja.

Tämän jälkeen mentiin sitten pienryhmiin (vaihtarit siis) ja kierrettiin niissä erinäisiä keskustelupisteitä. Vanhemmat jäi saliin kuuntelemaan luentoja esim. vakuutuksista isommissa porukoissa. Me nuoret pohdittiin yhdessä mm. kulttuurieroja, tukiverkostoja, ongelmia yms. Ja mikä parasta, pääsin tutustumaan muihin vaihtareihin! Kaikki vaikuttivat todella mukavilta ja reippailta ihmisiltä. Onkohan sellasta "vaihtarigeeniä" olemassa? On uskomatonta, miten jo ennen vaihtoa tutustuu kaikkiin upeisiin ihmisiin ja asioiden yhdessä pohtiminen oli todella hyödyllistä.

Vaihtaripäivän tärkeimmät opetukset voi kutakuinkin tiivistää kolmeen hyvin yleispätevään ohjeeseen;
1. Hymyile
2. Kysele
3."Tuppaudu" mukaan (eli siis jos vaikka kuulet että jotkut on lähdössä leffaan illalla, niin voit kysyä, että pääsisitkö myös mukaan, sillä vaihtareita ei aina tajuta pyytää, vaikka he sitten olisivatkin hyvin toivottuja)

Kaikista omituisinta koko hommassa on se, että sen ymmärtäminen on niin vaikeaa, siis sen, että olen oikeasti lähdössä. Kesäloman jälkeen mun päässä on vaan musta aukko. En osaa yhtään kuvitella millasta siellä tulee olemaan. Millasta mun elämästä tulee? Millasia ongelmia mä kohtaan?

Onneksi noita vakavampia ongelmia esiintyy vain 1,5 henkilöllä kymmenestä, eli siis suurinosa ei tarvitse missään vaiheessa apua :) Ja kaikesta tosiaan jäi sellanen tunne, että en oo yksin lähdössä, vaan mulla on monta tukihenkilöä jotka auttaa mua tiukan paikan tullen. Ja se on ihana tunne! Ehkä nyt voin jo huomattavasti rauhallisemmissa tunnelmissa odotella syyskuuta.

Ja tosiaan nyt tiedän paremmin kuinka suhtautua host-perheeseen ja muuhun sellaiseen :) Pitääpäs taas kipitellä lähettämään viestiä!

Ja tosiaan, jos jollakin nyt heräsi jotain kysymyksiä siitä, miltä tämä vaihtoonlähtö tuntuu yms. Niin voi ihan vapaasti lähettää kommenttia, vastailen niihin ihan mielelläni. Tälläistä toivetta sain ystävältäni, tosin en ole varma innostuuko kukaan kyselemään niin paljon, että siitä ihan kokonaista postausta syntyisi, mutta, olkaas hyvät! :)

Merci!

Nantes!!

Mulla on loistavia uutisia! Sain eilen isäntäperhetiedot! Voin sanoa, että juuri sillä hetkellä ku äiti joskus kymmeneltä illalla tuli hymyillen mun huoneen ovelle kysymään, että oonko lukenu sähköpostia, olin ihan paniikissa...  Rynnin alas portaita ja ahh se tunne kun alan lukemaan sitä viestiä.

Pääsen siis pikkukylään, noin puolen tunnin matkan päähän Nantesista. Host-isä on joku viininviljelijä (haha piti heti katsoa sanakirjasta mikä on viininviljelijä ranskaks, eli un viticulteur) ja host-äiti kokki. Lisäksi mulla on kaks host-pikkuveljeä, toinen syntynyt 2002 ja toinen 1998. Vanhempi on justiinsa mun pikkusiskon ikänen, syntynytkin samassa kuussa, haha. Lisäksi perheessä on kaksi koiraa, puudeli ja labratorinnoutaja.

Muuta en oikeestaan tiedä, eka infoviesti oli aika tosi köyhä, mutta sain kaikki yhteystiedot, niin enköhän mä kohta sinne lähetä jonkun hyvin sekavan ja kirjoitusvirheiden täyteisen mutta sydämellisen ja innostuneen viestin :)) Iihihihih.

Ja voin kyllä sanoa, että kun heti salamana googlasin streetviewistä sitä lähiseutua, niin näyttää aika unelmalta! Luultavasti saan just sen virkistävän ja levollisen välivuoden mitä odotin. Viinipeltoja, niittyä, pikkasen puita ripoteltuna ympäriinsa, söpöjä taloja ahhh mun sielunmaisema..

Tänään katsoin kanssa youtubesta jotain Nantes videoita, ja täytyy sanoa, että nyt jo odotan sinnekkin pääsemistä :))

Et maintenant je suis heureuse, tältä siis näytän nyt ;)